12.1.2023
Nykyisen HOKS-määräyksen sisältö on kaikessa tarkkuudessaan hengästyttävä ja yksityiskohtainen. Silti se ei ota kantaa oppimisen kannalta keskeiseen asiaan – Mitä osaamista opiskelijan tulee hankkia.
HOKS-määräyksen mukaan riittää, kun sovitaan, tarvitseeko opiskelija tutkintokoulutusta vai ei. Tämä ei valitettavasti ole riittävä tarkkuus. Opiskelijasta tulee ilman konkretisoituja osaamisen kehittämisen tavoitteita opintojen suorittaja. Hän osallistuu tutkintokoulutukseen, mutta ei ole tietoinen, mitkä ovat hänen henkilökohtaiset osaamisensa kehittämistarpeet, miksi juuri tämä koulutusjakso tai nämä keskeiset työtehtävät koulutus- tai oppisopimukseen perustuvassa koulutuksessa ovat hänelle määritelty HOKSissa.
Opiskelijan oppimisesta voi tulla satunnaista osallistumiseen, läsnäoloon ja suorittamiseen perustuvaa toimintaa, ilman opiskelijan sitoutunutta, motivoitunutta, päämäärätietoista pyrkimystä saavuttaa henkilökohtaisesti määritetyt osaamistavoitteet omilla oppimisteoilla.
Opiskelijan työelämässä oppiminen perustuu henkilökohtaistamisen perusteella määriteltyjen keskeisten työtehtävien tekemiseen työpaikalla. Keskeisen työtehtävien määrittämisessä tarvitaan vahvaa ymmärrystä, mitä yrityksessä tehtävät työt ja laajemmin koko liiketoiminta tarkoittavat osaamisena. On siis luontevaa, että työtehtävien määrittämiseen osallistuvat koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan lisäksi nimetty työpaikkaohjaaja ja työnantajan edustaja oppi- ja koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa.
Työpaikka on oiva oppimisympäristö
Kun keskeisistä työtehtävistä sovitaan opiskelijan HOKSissa, on tiedostettava, että yhdenkin työtehtävän hallinta edellyttää muutakin osaamista kuin teknistä taitoa. On hyvin perinteistä ajattelua oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Näin toimien korostetaan koulutuksen järjestäjän tiedon jakamisen ja hallinnan mallia, mikä ei välttämättä edistä ja tue kokonaisvaltaisesti työelämässä oppimista.
Globaalissa maailmassa tieto ei asu oppilaitoksessa, vaan se ympäröi meitä kaikessa tekemisessämme ja on saavutettavissa tietoteknisesti hyvin nopeasti. Onkin tärkeä sisäistää työpaikan olevan oppimisympäristö siinä missä oppilaitos. Kun vielä erilaiset digitaaliset ratkaisut ja koulutuspalvelut mahdollistavat oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta, ovat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet kattavasti tarjolla.
Millaista osaamista opiskelija voi työelämässä oppien hankkia? Vastaus on varsin yksinkertainen. Kaikkea sitä osaamista, mitä työ- ja elinkeinoelämässä toimimisessa tarvitaan. Työssä, työstä ja työn ohella opiskelijan on mahdollista kehittää itseään kokonaisvaltaisesti, kunhan se suunnitellaan pedagogisesti järkevästi. Kaikki perustuu syvällisempään ja osin myös laajempaan käsitykseen ja ymmärrykseen siitä, mitä osaamista kukin ammattitaitovaatimus edellyttää tekijältään.
Kun osaaminen voidaan hankkia työpaikalla kattavasti, mihin tarvitaan oppilaitoksessa järjestettäviä koulutusjaksoja oppisopimuskoulutuksessa? Niitä tulee käyttää tiedon jakamiseen lisäksi erityisesti opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen tarkastuspisteiksi, kohtaamisiksi, joissa opiskelijaa ohjataan reflektoimaan omaa ammattista kuntoaan ja joissa vahvistetaan opiskelijan sitoutumista tavoitteen saavuttamiseen. Kyse on yhä enemmän ohjaukseen varatusta ajasta, jossa opiskelijaa ohjataan tunnistamaan kuljettua matkaa ja mitä siitä on osaamisena jäänyt osaamisreppuun. Sekä toisaalta tunnistamaan, mitä vielä pitää tehdä niiden osaamisten kanssa, jotka vaativat lisäponnisteluja halutun osaamisen ja tavoitetason saavuttamiseksi.
En väitä tai sano, etteikö oppilaitoksessa järjestettävää koulutusta tarvita täydentämään työtehtävillä hankittua osaamista. Totta kai tarvitaan. Työyhteisöt ovat kukin omanlainen, ja aina ne eivät tarjoa opiskelijalle kattavaa mahdollisuutta hankkia haluttua osaamista työtehtäviä tekemällä, vaikka hankintaa tuettaisiin verkkokoulutuksella ja itsenäisellä tiedon hankinnalla. Osa oppisopimusopiskelijoista tarvitsee mm. puutteellisten oppimisvalmiuksiensa takia osaamisen kehittymisen tueksi perinteistä opetusta.
Osaamiskokonaisuudet ja eri osaamisen ilmentymät
On syytä tarkastella tarkemmin millaisista osaamisista ammattitaitovaatimukset koostuvat. Tämä on välttämätöntä ymmärtääksemme kohdentaa oppiminen sinne, missä tunnistettu osaamisen vaje on. On turhauttavaa harjoittaa tiettyä työvaihetta uudelleen ja uudelleen, jollei ole käsitystä, miksi työvaiheen suorittaminen ei onnistu.
Yllä (kuva 2) on kuvattu seitsemän osaamiskokonaisuutta ja niistä kukin on avattu tarkemmin tiedon, taitojen, kyvykkyyksien ja ominaisuuksien ilmentymiin (osaamistieto). Samaa taulukon sisältöä voidaan soveltaa kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin ja niiden tutkinnon osiin.
Ammattitaitovaatimus muodostuu ja sen mukainen hallinta tarkoittaa opiskelijalle käytännössä usean eri osaamiskokonaisuuden ja pienempien osaamisten yhdistelmää, eri osaamisten muodostamaa verkostoa. Näiden osaamisten tunteminen on tärkeää koko oppimisprosessin suunnittelun, ohjauksen ja tutkinnon suorittamisen kannalta, koska niihin pohjautuen voidaan
- tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiemmin hankittua osaamista täsmennetysti
- tunnistaa ja määrittää opiskelijan osaamisen kehittämiskohteet
- suunnitella opiskelijan osaamisen hankkimisen menetelmät tarkoituksenmukaisesti
- seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä kohdennetusti
- arvioida opiskelijan valmiutta näyttöön
- arvioida opiskelijan osaamista näytössä ja
- perustella opiskelijan näytöillä osoitettua osaamista arviointipäätöksissä.
Suosittelen pohtimaan, mitä osaamista jaottelun mukaan esimerkkinä olevan liiketoiminnan perustutkinnon ko. ammattitaitovaatimuksessa vaaditaan. Pohdinnan tulos voi hämmentää, mutta ennen kaikkea kysymyksellä, miksi et ole tehnyt tätä aiemmin tällä tarkkuudella.
Palaan myöhemmin blogisarjassani osaamistiedon hyödyntämiseen työelämässä oppimisessa.
Näkemyksiä työelämässä oppimisen pedagogiikasta -kirjoitussarja
Olen kirjoittanut blogitekstit kuvatakseni työelämässä oppimisen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen erinomaisuutta. Olen tuonut esiin kehittämisen näkökulmaa työelämässä oppimisen suunnitteluun, järjestämiseen ja osaamisen kehittymisestä annettavan palautteeseen.
Blogisarjan osat
– Juureva tapa hankkia ammattitaitoa (julkaistu 9.12.2022)
– Tunnista osaaminen - työelämässä oppimisen ydintä
– Osaamisen hankkiminen oppisopimuskoulutuksessa (julkaistu 19.1.2023)
– Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen ja kehittymisestä annettava palaute (julkaistu 26.1.2023)
– Työpaikkaohjaajan muistilista ohjauskeskusteluille (julkaistu 2.2.2023)
Kirjoittaja toimii Taitotalossa kehitysvastaavana ja oppisopimuspäällikkönä. Hän on ammatillisen koulutuksen asiantuntija ja moniottelija, joka hengittää ammatillisia tutkintoja ja elää osaamisen kehittämisestä. Hänen tehtävänä on uudistaa, kehittää ja samalla varmistaa oppisopimuskoulutuksen, ja yleensäkin työpaikalla järjestettävää koulutuksen, toimeenpanoa yhteistyössä koko henkilöstön kanssa.
